niklaskoskimies

Miksi TTIP'tä ei kannata (vielä) vastustaa

  • Ota selvää, ole utelias ja opiskele, älä tartu ensimmäiseen vastaukseen.
    Ota selvää, ole utelias ja opiskele, älä tartu ensimmäiseen vastaukseen.

Keskustelu Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain paraikaa neuvottelemasta vapaakauppa ja sijoittajasopimuksesta on saanut osakseen paljon huomiota. Sen vuoksi olisi tärkeä kerrata, mitä itse asiassa sopimuksesta tiedetään. Suurin osa argumentoinnista sopimusta vastaan on yksittäisten epäkohtien paisuttamista sellaisiin mittasuhteisiin, jossa kaikki järkevät niitä vastustaisivat, mutta kyseessä tuntuvat usein olevan olkinuket. Täytyy olla tarkkana, että tämän kaiken melun keskeltä kuulee sen keskeisimmän viestin. Alla pyrin kuvaamaan TTIP metsää niiltä artikla- ja mielipide- puilta ja pensailta.

Sopimuksen päätarkoitus olisi poistaa kaupan ja investointien esteitä ja siten edistää talouskasvua ja luoda taloudellisen aktiivisuuden myötä työtä Atlantin molemmille rannoille.

Sopimuksessa on kolme keskeistä elementtiä

  1. Pääsy markkinoille
  2. Parannettu yhteistyö ja sääntelyn koherenssi sekä vähäisempi byrokratia
  3. Paremmat kansainväliset standardit.

Ensimmäiseen kohtaan pureudutaan keventämällä tullimaksuja. Vaikka tullit ovat suhteellisen alhaisia, suuret volyymit tekevät pienistäkin muutoksista merkittäviä. Lisäksi Yhdysvaltain tullit ovat kovempia sellaisilla aloilla, joissa Euroopalla on suhteellista etua, kuten tekstiileissä, keraamisissa tuotteissa ja jalostetuissa maataloustuotteissa. Saman asian toinen merkittävä seikka on parempi pääsy julkisiin hankintaprosesseihin. Tämä on merkittävä monelle eurooppalaiselle yritykselle (myös suomalaisille), kun olisi mahdollista osallistua Yhdysvaltain julkishallinnon tarjouskilpailuihin tasaveroisena kumppanina.

Toisessa kohdassa on huomioitava, että sekä Yhdysvalloilla ja Euroopan Unionilla on samankaltaiset tavoitteet lainsäädännön osalta: suojata ihmisiä terveysriskeiltä, varmistaa työturvallisuus, suojella ympäristöä ja taata vakaa taloudellinen ympäristö yrityksille toimia. Tämä sanottuna Atlantin eri rannoilla on erilainen lainsäädännöllinen perinne ja siten se asettaa markkinoille tulon esteitä, jotka etenkin ovat pk-yrityksille raskaita kantaa. Sen vuoksi harmonisointia molemmin puolin tulisi tehdä. Isot monikansalliset yhtiöt pärjäävät suhteellisesti pieniä paremmin kompleksisessakin ympäristössä.

Kolmannessa kohdassa on huomioitava, että EU:n neuvottelijoille on annettu lupa neuvotella standardeista ja sääntelystä yhdellä merkittävällä rajauksella: se ei saa heikentää ympäristönsuojelullista tai kuluttajansuojellullista tasoa Euroopassa. Vastoin villeimpiä väitteitä esimerkiksi hormonikasvatettu nauta, joka on kielletty EU:ssa, olisi kielletty sopimuksen jälkeenkin.

Huolta on myös herättänyt sopimuksen sijoittajasuoja ja sijoittajan ja valtionvälisten riitojen ratkaisu (Investor-to-State Dispute Settlement – ISDS).  On tärkeä huomioida tässä vaiheessa, että tämä ei ole uusi ilmiö. Saksa on neuvotellut 140 vastaavaa sopimusta itsenäisesti vuodesta 1950 alkaen, joissa nämä kohdat ovat olleet mukana (Suomellakin kahdenvälisiä sijoittajasuojasopimuksia muiden valtioiden kanssa (BIT) lähemmäksi sata). Tarkoituksena tietysti suojella saksalaisia sijoittajia, mutta kuten tapaus Vattenfall vs. Saksa osoittaa, se toimii myös toiseen suuntaan ja osittain selittää tämän poliittisen vastustamisen (etenkin Saksan vihreät). Käyn tämän tapauksen hieman yksityiskohtaisemmin läpi selittävänä tekijänä taustalla.

Vattenfall (ruotsalainen yhtiö) haastoi Saksan välimiesoikeuteen Saksan poliittisesta päätöksestä ajaa ydinvoimalat alas ja siten tehden Vattenfallin sijoituksen arvottomaksi. Vattenfall hakee oikeutta vedoten Energy Charter Treaty’in (ECT), joka on neuvoteltu jo vuonna 1991. Haettavat korvaukset pyörivät miljardeissa euroissa, mutta tuomiot ovat vielä antamatta.

Onko kyseessä epäsuora omaisuuden kansallistaminen tai takavarikointi ilman korvausta? Tätä harkittaessa on arvioitava päätöksen (operointiluvan epäämisen) vaikutuksia sijoitukseen ja siitä syntyvän haitan mahdollista kestoa.  Tämän lisäksi usein välitystuomioistuin harkitsee myös tasapainoa yleisen edun ja sijoittajan taakan välillä, onko saavutettava yleinen tavoite suurempi kuin sijoittajan kärsimä tappio sen johdosta. On myös mahdollista, että katsotaan tässä yhteydessä yleisen edun olevan niin vahva, ettei epäsuoraa kansallistamista voida katsoa tapahtuneen, jolloin tämä sijoittajasuojasopimuksen kohta ei voi olla perusteena korvauksille. Tämä edellyttäisi kuitenkin vahvaa näyttöä lainsäätäjän puolelta.

Onko kyseessä epäreilu ja epätasapuolinen kohtelu? ECT:n 10 artikla sanoo, että jokaisen sopimusosapuolen (valtion) tulee edistää vakaata, tasapuolista ja läpinäkyvää toimintaympäristöä sijoittajille. Laajan tulkinnan (kuten MTD vs Chile ICSID case No. ARB/01/7, 29 toukokuuta 2003 (World Bank Group)) mukaan sijoittajan voidaan olettaa luottavan siihen, että isäntämaa toimii ennustettavasti, ilman tarkoituksellista sääntelyn epäselvyyttä (epämääräisyyttä) ja läpinäkyvästi, siten, että sijoittaja pystyy ennakoimaan sääntelyn vaikutuksen sijoitukseen siten, että hänellä on mahdollisuus sopeutua muuttuneeseen ympäristöön. Tähän nähden voidaan kenties pitää Saksan nopeaa päätöstä ydinvoiman alasajosta epäreiluna Vattenfallin kannalta.

Onko kyseessä jokin muu Saksan tekemä sopimusrikkomus Vattenfallia kohtaan? Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Vattenfall voi vedota ECT:n vahvaan ns. sateenvarjolausekkeeseen, joka katsoo, että kaikki sijoittajan ja valtion keskinäiset sopimukset ovat sijoittajasopimuksen riitojenratkaisun alaisia. Tämä ehto on monelle ollut syy hylätä sopimus, mutta tämä mukaa Saksan aikaisempia sijoittajasuojasopimuksia ja myös mukana ECT:ssä. Kysymys onkin siitä, onko operointilupa sopimus vai ei.

Kansainvälinen välimiestuomiostuinkäytäntö on saanut kritiikkiä osakseen lähinnä kahdesta syystä, se on kallis ja nähdään usein juristien liiketoimintana valtioiden ja sijoittajien kustannuksella ja toisaalta epäreiluna valtioita kohtaan, kuten tuomioiden epätasopainosta voidaan päätellä – useimmin tuomiot ovat kallistuneet sijoittajan voitoksi. Hintaa selittää osittain laatu, enkä nyt tarkoita sitä, että se olisi jotenkin parempaa kuin kansalliset tuomiot, mutta perusteluiden määrä tuntuu olevan huomattavasti laajempaa. Tuomarit tuntuvat ikään kuin kilpailevan keskenään tällä asialla. Toisaalta ei liene yllätys, että tuomiot usein kääntyvät nimenomaan sijoittajille, sillä ihan heikoin perustein ei tuohon kalliiseen välimiesmenettelyyn lähdetä.

Isommassa mittakaavassa välimiesmenettelyn tarkoituksena on taata tasapuolinen ja neutraali tuomioistuin valtion ja sijoittajan välisissä kiistoissa. Ei vaadi suurtakaan mielikuvitusta ajatella eurooppalaisen yrityksen joutuvan eurooppalaisuutensa vuoksi heikompaan asemaan yhdysvaltalaista kilpailijaansa vastaan yhdysvaltalaisen valamiehistön edessä. Vaikka tämä ei olisikaan todellisesta maailmasta, niin jostain syystä haluamme erimaalaisia erotuomareita tuomitsemaan maaotteluita kuin joukkueet ovat, vaikka parhaat tuomarit tulisivatkin ko. maista. Myös kuten Sedelmayer vs. Venäjä osoittaa, että korvaukset on helpompi saada kansainvälisiin sopimuksiin perustuen kuin kansalliseen lainsäädäntöön.

Suurta huolta on herättänyt sijoittajasuojasopimuksiin yleisesti liittyvät stabilointilausekkeet. Näiden tarkoitus on lisätä ulkomaisen sijoittajan suojaa kansallista muuttuvaa lainsäädäntöä vastaan. Kuten edellä kuvattu, tämä tyypillisesti ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei lainsäädäntöä voisi muuttaa ja kiristää yleisen edun mukaisesti, mutta tämä pitäisi tehdä siten, että sijoittajan on mahdollista reagoida muutokseen.

Yleisesti on tulkittu, että stabilointilausekkeet eivät tarkoita, että lainsäädäntöä ei saisi muuttaa, vaan, että laillista liiketoimintaa ei saa tehdä laittomaksi jollakin uudella säädöksellä. Tällöin esimerkiksi ympäristönsuojelu- tai kuluttajansuojalainsäädännön kehittäminen olisivat edelleen mahdollisia. Mutta jos tulevaisuudessa uudelle (sanotaan vaikka) fuusiovoimalalle esitetään investoinnin jälkeen poliittisin perustein rajoituksia, joka tekee sen käytöstä mahdottoman, niin ehkä siitä sijoittajalle on soveliastakin maksaa korvausta.

Neuvotteluiden avoimuudessa on toivomisen varaa, ainakin näin Pohjoismaiseen avoimeen neuvottelukulttuuriin tottuneille. Kuitenkin ymmärrän myös niitä, jotka puoltavat tiettyjen yksityiskohtien pitämistä luottamuksellisina ennen kuin neuvottelut ovat päässeet merkittävästi lähemmäksi maaliaan. Erilaiset reunaehdot, vaihtokaupat ja uloskävelypisteet ovat sellaisia asioita, joita ei soisi kevein perustein olevan neuvotteluvastapuolella etukäteen käytössä informaatiotasapainon vuoksi. Toinen seikka, joka itselleni on vaikeampi hyväksyä, on poliittinen paine yksittäisten neuvotteluvoittojen ja asetelmien avaamiseksi osaksi jotain muuta agendaa. Sen vuoksi luottamuksellisuus on ilmeisen pakollinen, ettei joku osapuoli jarruta neuvotteluita omien poliittisten ambitioidensa vuoksi.

Monissa vastustavissa mielipiteissä on havaittavissa protektionistista vapaankaupan pelkoa, vaikka sen joutuukin hieman rivien välistä lukemaan. Samoin yleistä Yhdysvaltainvastaisuuttakin on havaittavissa ja etenkin itseään korostavaa ”meillä osataan paremmin” mielialaa. Silti tässäkin on kyse ennen kaikkea luottamuksen ja yhteistyön rakentamisesta, jota maailmassa todella soisi olevan näinä päivinä paljon enemmän kuin sitä on. Meidän erinomaisuutemme ei ole absoluuttista vaan se olkoon suhteessa muihin. Sopimusta vastustetaan myös sen abstraktin luonteen vuoksi, mutta mielestäni tietämättömyys ei ole peruste vastustaa yhtään mitään, sillä tietämättömyyttä voidaan korjata lukemalla ja kysymällä, haastamalla mielipiteitä ja etsimällä tietoa. Vahvin argumentti voittakoon.

Neuvottelut siis käydään osin suljetuin ovin ja kuten moni minulle on aiheesta huomauttanut, että minäkään en voi kannattaa sopimusta, josta en tiedä yksityiskohtia. Totta. Vielä… En minä voikaan, mutta en minä sen vuoksi sitä voi vastustaakkaan. Täytyy olla erityisen varovainen, ettei lapsi mene pesuveden mukana, sillä yhteistyötä ja vapaata kauppaa tarvitsemme enemmän kuin yhteistyö ja vapaakauppa meitä.

 

Lähteitä:

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/may/tradoc_152462.pdf

Nathalie Bernasconi-Osterwalder & Rhea Tamara Hoffman, The German Nuclear Phase-out Put to the Test in International Investment Arbitration¸ Berlin/Amberdam, October 2013

Virallinen TTIP Q&A http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/ttip/questions-and-answers/

TTIP neuvottelutiimin twitter-tili https://twitter.com/EU_TTIP_team

TTIP sivusto http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/ttip/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Onkohan näin?
"Yleisesti on tulkittu, että stabilointilausekkeet eivät tarkoita, että lainsäädäntöä ei saisi muuttaa, vaan, että laillista liiketoimintaa ei saa tehdä laittomaksi jollakin uudella säädöksellä. Tällöin esimerkiksi ympäristönsuojelu- tai kuluttajansuojalainsäädännön kehittäminen olisivat edelleen mahdollisia."

Nythän tupakkayhtiö Philip Morris on riitauttanut Australian uuden tupakkalain. Eli jos Suomessa demokraattisesti valittu eduskunta säätä lain, joka kieltää tupakan myynnin, niin Suomi on välimiesoikeudessa jonkun tupakkayhtiön kanssa? Tässähän siis viedään kansalta valta päättää omista laeistaan, koska joku suuryritys voi hävitä mahdollisia tulevia voittojaan.

Käyttäjän niklaskoskimies kuva
Niklas Koskimies

Tuo tapaus on riitautettu vuoden 1993 Australian ja Hong Kongin investointisopimuksen (BIT) artikla 6 perusteella.

Expropriation

(1) Investors of either Contracting Party shall not be deprived of their investments nor subjected to measures having effect equivalent to such deprivation in the area of the other Contracting Party except under due process of law, for a public purpose related to the internal needs of that Party, on a non-discriminatory basis, and against compensation. (...)

Käsittely on edelleen kesken, mutta olettaisin kohdan 7 antavan jonkinlaisen suojan lainsäätäjää kohtaan. Kyseessä ei ole minkäänlainen laki tai asetus, joka saattaisi Phillip Morriksen jotenkin erityisesti huonompaan asemaan kuin muut saman toimialan (kotimiaiset) yritykset. Katsotaan mitä tästä tulee, vaike sanoa, kun ei tunne kaikkia yksityiskohtia. Suosittelen lukemaan. LIsää täätlä

http://www.ag.gov.au/tobaccoplainpackaging

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ei nyt ihan kuulu tähän asiaan mutta mainitsemassasi tupakankieltoasiassa yksittäisellä kansalaisella tai tuotteen myyjällä tulisi olla realistinen mahdollisuus haastaa valtio oikeuteen mielivallasta ja oikeuksiensa rajoittamisesta.

Tuo teoreettinen tupakan myyntikielto on muuten oikein hyvä esimerkki siitä miksi sidotut kansanäänestykset eivät voi kaikissa olosuhteissa toimia. Päätöshän ei olisi demokraattinen vaan tuossa mentäisiin enemmistön tyrannialla.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

No joo, tupakkakielto oli vähän huono, mutta tarpeeksi yksinkertainen esimerkki. Ihan yhtä hyvin siinä voisi olla vaikkapa päästöjen vähentämisestä aiheutuneet liikevoittojen pienenemiset.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostava kirjoitus. Asia on iso ja abstrakti, kuten kirjoitatkin, minkä vuoksi moni poliitikkokin on vetäytynyt lähinnä ideologisiin bunkkereihin. Yhdysvaltoihin ja vapaaseen kauppaan nihkeästi suhtautuva vasemmisto vastustaa sopimusta ja oikeisto kannattaa. Yllättävän paljon TTIP herättää tunteita, ja kauhukuvien maalailijat näyttäisivät olevan julkisuudessa voitolla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Valitettava totuus on, että "kauhukuvien maalailijat" ovat yleensä olleet oikeassa.

Käyttäjän niklaskoskimies kuva
Niklas Koskimies

Pessimisti ei pety. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #10

Kaukaa viisas ottaa selvää, mitä alla on, ennen kuin hyppää.

Kaukaa viisas tietää etukäteen, että on turhaa rypistellä, kun on jo housuissa.

Kaukaa viisas äänesti syksyllä 1994 "EI".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin! Ei ole mitään mieltä vastustaa sopimusta, joka ei vielä ole voimassa. Tulee toimia, niin kuin Suomen EU-jäsenyyttä koskevan sopimuksen kohdalla on tehty: Ensin hyväksytään sopimus, sitten pannaan se täytäntöön, ja vasta SITTEN, kun osoittautuu että sopimus on täysi susi meirän kannaltamme, ja että meitä on taas kerran vedetty nenästä, eikä asialle enää mitään voi, on syytä alkaa rutista ja kitistä ja vastustaa.

Vain niin saadaan parempi omatunto, vaikkei se tulosta parannakaan.

Mitä siitä nyt tulisi, jos sopimuksia vastusstettaisiin, ennen kuin ne on tehty?

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Kirjoitat asiaa. Päätösvallasta suuri osa on viety EU-liitoksessa, seuraavaksi lopusta vähästä lohkaistaisiin NATO:lla, jota ajetaan kritiikittömästi kuin käärmettä pyssyyn, ja tällä Tipitipitiptap- sopimukksella lainsäädäntövallastamme on menossa rippeetkin.
Tietenkin, jos näitä vastustetaan, niin parin kvarttaalin tulokset voivat notkahtaa. Mutta mitä on lapsillamme jäljellä sadan vuoden päästä?

EU:n hyötyjä ei enää nytkään juuri näy, vain 20 vuoden päästä liittymisestä, ja päätösvaltaa katosi paljoon laajemmin kuin liittyessä uskoteltiin. Sveitsillä ja Norjalla sen sijaan menee yhä paremmin.
Nokiaa vartenhan me EU:hun liityttiin, ja kauanko sitä riemua kesti?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tärkeimmät syyt EU::iin liittymisessä olivat kansanäänestyksessä verottomien romuautojen tuonnin mahdollistaminen Saksasta ja etanolin hinnan lasku.

Mitään muuta "hyötyä" EU:sta ei sitten pitänytkään olla, eikä ole ollut.

Käyttäjän niklaskoskimies kuva
Niklas Koskimies

Mitä jos pitäisi ostaa naapuri kylän Penalta moottoripyörä? Et luottaisi häneen, eikä hän oikeastaan sinuunkaan. Mutta kuitenkin ilmeiset yhteiset edut ovat pöydällä: saisit haluamasi hyödykkeen ja toisaalta hän kaipaamaansa valuuttaa. Vaihtoehto A) neuvotellaan sopimus, joka lisää molemmin puoleista luottamusta tai B) annetaan olla, sillä meitä vedetään nenästä jokatapauksessa.

Uskon että tilanne A, vaikka ei välttämättä, johtaa keskimäärin parempaa lopputulemaan kuin B, joka on verrattavissa "Pitäkää tunkkinne" -tilanteeseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Miten olisi vaihtoehto C) otan selvää, millainen mopo on, ja jätän sopimuksen solmimatta, jos se on huono, sen sijaan että valitan jälkeenpäin, että tulipa hankittua huono mopo?

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Tähän ongelmaan on turhaa odottaa kommenttia kiakkovierailta , luokkaretkeläisiltä tai itämeren saastuttavalta mökin mummolta. Liian vaikea, ydinvoimaakin vaikeampi ongelma. Ruotsalaine komissaari kyllä osoitti olevansa kartalla haastattelussa ja uskon euroopasta löytyvän riittävästi vastavoimaa tai kykyä neuvotella hyvä sopimus. Tuntuu tuo korvauskiistat luontua ihan kotikutoisin osallistujien kesken Vattenfall/Saksa. Vasemmisto voi keskittyä ronkkimaan geenimanipulaation sijasta sukupuolimanipulaation aiheuttamiin oikeudelliseen hankaluuksiin ja tasa-arvoasioihin, kuten on viime aikoina hyvin kohdistanut tarmonsa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vattenfall/Saksa on huono esimerkki, sillä osapuolina on kaksi sivistysvaltiota. Parempi olisi verrata tapausta USA/Bhopal.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Demokratiassa kansalle kuuluu valta. Miiksi kansa pitäisi pakottaa sopimukseen, mikää siirtää sen valtaa ulkopuolisille?

Käyttäjän niklaskoskimies kuva
Niklas Koskimies

Valta on edelleen kansalla päättää aivan mitä tahansa. Ei se sido päätöksen tekijöiden käsiä, mutta sikäli jos tehdään päätös, joka vahingoittaa jotakuta sijoittajaa sopimuksen tarkoittamalla tavalla, niin korvaukset voi joutua maksamaan. Ehkä tämä tekee päätöksestä kalliimman kuin ilman sopimusta, mutta ei se sitä estä tekemästä.

Sopimuksen rohkaisemia sijoituksia lienee kaikissa tapauksissa enemmän (ja niistä syntyviä verotuoja) kuin satunaisista poliittisista päätöksistä syntyneitä riitoja välimiestuomioistuimissa, puhumattakaan niiden velvoittamista korvauksista.

Se sanottuna, nykyään välimiesoikeutta haetaan useammin kuin ennen. Osin esimerkiksi Saksaa vastaa, joka on ollut kova tällaisia sopimuksia solmimaan. Ne käyvät nyt enemmän Saksaa vastaa kuin sakasalaisten sijoittajien puolesta.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Uskotoko sinä ihan oikeasti, että tällä hetkellä kansaenväliset sijoittajat pitävät Eurooppaa poliittisesti niin epävakaana alueena, että jättävät sen vuoksi sijoitukset tekemättä? Jos näin on, niin olisi kyllä mukava tietää mitä ovat sitten nämä vakaat alueet?

Onko sinulla jotain ihan tutkimustietoakin tuosta, että sijoituksia ja niistä synytviä verotuloja tulisi Eurooppaan? Vai onko se ihan vain "tuntemus"

Oletko sitä mieltä, että Eurooppaa tällä hetkellä vaivaa pääomien puute? Onko siis joku yksityinen hanke tällä hetkellä jäänyt touteutumatta pääomien puutteen vuoksi?

Jyrki Paldán

"Valta on edelleen kansalla päättää aivan mitä tahansa. Ei se sido päätöksen tekijöiden käsiä, mutta sikäli jos tehdään päätös, joka vahingoittaa jotakuta sijoittajaa sopimuksen tarkoittamalla tavalla, niin korvaukset voi joutua maksamaan."

No nyt tuli kyllä jo uskomattoman poliitikkomainen lause. Se ei siis sido päätöksentekijöiden käsiä, mutta ulkomaiset yritykset voivat rankaista vääristä päätöksistä? Mitä se "käsien sitominen" tarkoittaa jos ei sitä että päätöksiä rajoitetaan ulkoa käsin korvausuhan avulla?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Vuonna 1994, 64 SUOMEN, mutta mitään muuta ei löydykään.

Vuonna 1999:
Virhe, tietoja ei löydy.

Vuonna 2004:
1,91% Suomea edusti mepit.

2009:
Ei löydy tarkempia tietoja.

2014:
Ei löydy tarkempia tietoja.

Se siitä kansan vallasta, ei siellä ikinä ole ollutkaan kunnes jokin iso asia yhdistää euroopan kansalaiset vastustamaan sellaisia sopimuksia, mikä ei käy ollenkaan.

Sinisilmäistä uskoa, että kansalla olisi joku valta kun se valta on parlamentilla ja valta on suurimmillaan EU:n sisällä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minä mieluummin haluan nähdä koko sopimuksen kaikkine lähteineen, liitteineen ja suuntautuisin jonkun asiasta osaavan tahon luokse kysymään sopimukseen liittyviä kohtia. Avoimuus ja läpinäkyvyys osoittaa luottamusta molemmin puolin.

TTIP:ssä mättää se, että on neuvoteltu pitkään pääosin suljettujen ovien takana ja vasta nyt alkaa tihkua tietoa. Vielä ei ole saatu 100% sopimuksen sisältöä. ACTA:n tapauksessa koko sopimuksen sisältö vuosi nettiin kaikkien luettavaksi ja siitä vasta metakka syntyi.

Esimerkki:
Jos minä haluan lainata rahaa pankilta ja sitten tehdään sopimus, niin en minä sinne allekirjoita tai hyväksy lukematta 100% lävitse.

- Pankinjohtaja, haluaisin saada rahaa miljoonan, tehdään sopimus valmiiksi?
- Totta kai, tässä on sopimus ja ei sitä tarvitse kokonaan lukea, sen kun allekirjoitat.
- Häh? En minä typerys ole vaan minun on luettava sopimus ensin loppuun asti.
- Valitettavasti sopimuspapereissa puuttuu muutama sivu ja saat ne vasta ensi viikolla mutta ei tässä mitään riskiä ole, allekirjoita vaan.
- Mitä helv...? Joo, ei kiitos. Menen toiseen pankkiin, missä on kaikki paperit varmasti luettavissa ja turvaudun toisen asiantuntijan luokse sopimuspaperit kainalossa varmistamaan, ettei sopimus sisällä minua haittaa aiheuttavia vilunkeja.

Tässä tapauksessa TTIP pitäisi kaataa ja jos sitä ei haluta kaataa, koko sisältö pitää olla kaikille luettavissa. Muuten pitää rakentaa kokonaan toinen sopimus, joka on oikeasti avoin ja läpinäkyvä.

Käyttäjän niklaskoskimies kuva
Niklas Koskimies

TTIP:stä on saatavissa enemmän tietoa kuin moni meistä jaksaa edes lukea, ja nyt tarkoitan virallisia lähteitä. Totta itsekin kaipaan suurempaa avoimmuutta ja tietoa yksityiskohdista ennen kuin voisin tätä kannattaa. Silti myönnettävä lienee, että vasta reilun vuoden kestäneet neuvottelut (heinäkuu 2013) ei varmasti ole vielä ehtinyt tuottaa tämän mittaluokan sopimuksen tarkkaa tekstiä, johon voisi oikeasti ottaa kantaa.

Sopimukseen ei mennä sammutetuin lyhdyin vaan kyllä näistä vielä äänestetään monilla tasoilla ja debatti käydään julkisuudessa (joka jo on alkanut).

En usko, että sopimusneuvottelijat ottaisivat riskiä sen osalta, että ujuttaisivat tarkoituksella yksityiskohtia sopimukseen, joita tietäisivät jonkin sopimusosapuolen vastustavan siten, että ne ovat käärittynä edullisempiin sopimuksen kohtiin. Ei se peli ihan niin toimi, kun vastapuolella on parlamentit. On ennekin nähty, että poliittiset irtopisteet ja sopimuksen kaataminen kokonaisedun vastaisestikin on realismia, jota ei voida paeta järkiargumenteinkaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tämän lapsekkaampaa kommenttia kansainvälisistä kauppasopimuksista tuskin olen aiemmiin aikuisen (?) "kynästä" nähnyt lähteneen: "En usko, että sopimusneuvottelijat ottaisivat riskiä sen osalta, että ujuttaisivat tarkoituksella yksityiskohtia sopimukseen, joita tietäisivät jonkin sopimusosapuolen vastustavan siten, että ne ovat käärittynä edullisempiin sopimuksen kohtiin. Ei se peli ihan niin toimi..."

Ihan niin se juuri toimii. Sopimusten neuvotteleminen ja solmiminen on raadollista peliä, jossa jokainen osapuoli ajaa vain ja ainoastaan omia etujaan. Eivät kansainväliset kauppaneuvottelut mitään "hyvien ihmisten kokouksia" ole, joissa vain ajatellaan lähimmäisenrakkautta ja jokaisen yhteistä hyvää. Tosiasia on, että jokainen purkii nimenomaan ujuttamaan, ja ihan tarkoituksella, sopimuksiin kohtia, joita vastapuoli ei joko ymmärrä tai huomaa.

Hyvä esimerkki on EU-perussopimus, jossa kaikki osapuolet sitoutuvat yhteiseen rahaan, jota säätelee vain ja ainoastaan yksinoikeudelle EKP - paitsi, että Ranska "ujutti" sopimukseen kohdan, jossa se voi itse, oman keskuspankkinsa kautta, vaikuttaa Euron arvoon ilman, että kukaan voi asialle mitään onhan siitä sopimukseen "ujutettu" selkeä teksti.

Ja vastapuolina olivat ne "parlamentit".

Joopajoo.

Herääääää!

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #23

Jouko Heinon esimerkin avulla blogistin pitäisi ymmärtää mitä ero on yrityksien omistajien ajatuskulku, haluavatko he omaa etuaan vai ajattelevatko he kaikkien etua? Taas siinä tavallisella kansan valitsemalla päättävällä ihmisellä sopimus voi ehkä kuulostaa hyvältä, kun ei ole viitsinyt tutkia asioita tarkemmin ja huomata epäkohtia. Myöhemmin sopimuksen paljastuttua torsoksi, niin sitten aletaan puolustuspuheet: "Mutta kun ne muutkin...". Osoittaa aika selvästi sen, ettei mitään vastuuta haluta ottaa ja ei haluta erota virastaan. Sitten otetaan se karkea rautalankaesimerkkini pankin kanssa tehdystä sopimuksesta.

Mutta emme voi ikinä tietää, että kuinka lobbarit ovat niitä päättäjiä aivopesseet tai voidelleet "lahjoituksilla" (vrt. hyväveli/sisko-järjestelmä).

Esimerkiksi Alexander Stubbin tapauksessa hän painosti erästä toimittajaa kirjoittamaan TTIP:stä myönteisempään sävyyn (eli kieltämään mainitsemasta epäkohtia). Jo tämä asia saa minut päättämään, etten voi nykyisiin istuviin puolueisiin luottaa olevan kansan puolesta.

Yksinkertaisia periaatteita pitää noudattaa, ei sekoittaa ja hämmentää.

Piraattipuolue on siitä esimerkki, että he julkaisevat avoimesti kaikki paperit, talousasiat ja mistä rahat tulevat ihan läpinäkyvästi, ettei minulla ole siihen mitään moittimista. Sen sijaan vanhoilla puolueilla on edelleen luurankoja kaapeissaan, ettei voi olla mitenkään varma kuinka avointa ja läpinäkyvyyttä on?

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Millainen purkuehto ja irtisanomisaika tähän oltaisiin kirjaamassa? Tuleeko ongelmia tai kustannuksia, jos päätämme purkaa sopimuksen vaikkapa vuonna 2050? Huomautan, että kyseessä ei nyt ole mopokauppa.

Käyttäjän niklaskoskimies kuva
Niklas Koskimies Vastaus kommenttiin #24

Uskon tämän mukaavan ECT-sopimuksessa olevaa artikla 47:aa

ARTICLE 47 WITHDRAWAL
(1) At any time after five years from the date on which this Treaty has entered into force for a Contracting Party, that Contracting Party may give written notification to the Depository of its withdrawal from the Treaty.
(2) Any such withdrawal shall take effect upon the expiry of one year after the date of the receipt of the notification by the Depository, or on such later date as may be specified in the notification of withdrawal.
(3) The provisions of this Treaty shall continue to apply to Investments made in the Area of a Contracting Party by Investors of other Contracting Parties or in the Area of other Contracting Parties by Investors of that Contracting Party as of the date when that Contracting Party’s withdrawal from the Treaty takes effect for a period of 20 years from such date.
(4) All Protocols to which a Contracting Party is party shall cease to be in force for that Contracting Party on the effective date of its withdrawal from this Treaty.

Kustannuksia ei sinänsä tästä tulisi, mutta vaikeaa lähteä ennakoimaan, kun vastaavaa TTIP:n tekstiä ei ole olemassa.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"TTIP:stä on saatavissa enemmän tietoa kuin moni meistä jaksaa edes lukea, ja nyt tarkoitan virallisia lähteitä."

Moni meistä ei jaksa lukea edes blogaustasi, itsekin skippasin aika paljon. Tämmöisten sopimusten sen sijaan pitäisi ehdottomasti olla täysin avoimia. Tosiasiahan on että näitä neuvotteluja piilotellaan ainoastaan siitä syystä ettei kansa tietäisi vastustaa sitä ennen kuin on liian myöhäistä.

"ja debatti käydään julkisuudessa (joka jo on alkanut)."

Joo niin käydään. Suurelta osin johtuu siitä että on VUODETTU joitain dokumentteja neuvotteluista. https://www.google.fi/search?q=leaked+ttip+documents Kiitos näistä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

On se mielenkiintoista, kun TTIP -sopimusta noin kiihkeästi vastustetaan tuolla vasemmalla laidalla, vaikka sen tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten vientimahdollisuuksia USA:n isoille markkinoille ja tuoda sitä kautta duunareille lisää töitä. Lisäksi sopimuksen sisällöstä vasta neuvotellaan, joten sen vastustaminen on siinäkin mielessä primitiivireaktio, jonka ilmeisesti laukaisee vain ja ainoastaan se, että neuvotteluosapuolena on USA. En muista vastaavaa epäluuloa vasemmiston taholta, kun Venäjä vuosia neuvotteli liittymisestä maailman kauppajärjestöön WTO:hon.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Täällä on viimeiset vuosikymmenet menty yhä nuorempien ja liukasliikkeisempien pää- ja rahaministerien kelkassa ja tuloksena keikuttu kriisistä toiseen ja päästy nyt jo syvimpään lamaan kenties ikinä. Sveitsissä on Euroopan kankein ja monimutkaisin sekä kansanvaltaiisin päätökksenteko, ja tulokset tasan tarkkaan päinvastaiset eli hyvät. Ei ole hutiloitu maata EU:hun eikä euroon eikä Natoon, eikä pätkääkään kumarreltu Wall Streetin herroille.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Voin yhtyä Pekan mielipiteeseen Sveitsin suhteen. Siellä on asiat hoidettu hienosti.

Onneksi tuota TTIP -sopimusta eivät ole neuvottelemassa suomalaiset ministerit, joten ei ole syytä olettaa, että EU:n neuvottelijat olisivat sen huonompia kuin amerikkalaisetkaan.

Se vaan on taloustieteen perustotuuksia, että kaupankäynti kahden maan välillä nostaa elintasoa molemmissa maissa. Esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikka, joka tukiaisten avulla torjuu kehitysmaiden tuotteiden pääsyn EU-alueelle, on myrkkyä kehitysmaille, mutta myös EU:n kansalaisille.

Jyrki Paldán

"On se mielenkiintoista, kun TTIP -sopimusta noin kiihkeästi vastustetaan tuolla vasemmalla laidalla, vaikka sen tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten vientimahdollisuuksia USA:n isoille markkinoille ja tuoda sitä kautta duunareille lisää töitä."

Arvioidut vaikutukset työllisyyteen vaihtelevat laidasta laitaan. Joidenkin pätevien akateemisten arvioiden mukaan vaikutus työllisyyteen on huomattavan negatiivinen:

http://www.morningstaronline.co.uk/a-6d30-TTIP-tra...

"Lisäksi sopimuksen sisällöstä vasta neuvotellaan, joten sen vastustaminen on siinäkin mielessä primitiivireaktio, jonka ilmeisesti laukaisee vain ja ainoastaan se, että neuvotteluosapuolena on USA."

Niin tai ehkä siksi että USA on aikaisemminkin pyrkinyt vaikuttamaan Euroopan Unionin lainsäädäntöön esimerkiksi ACTA-sopimuksen myötä. Sopimus oli tarkoitus runnoa läpi salassa, mutta wikileaksin vuotojen myötä sopimuksesta selvisi katastrofaalisia piirteitä. Sen jälkeen kansan ja kansallisten päätöselinten vastustus kävi liian kovaksi, ja sopimus hylättiin. Nyt herrat ovat taas sulkeutuneet suljettujen ovien taakse punomaan uutta salaista sopimusta.

Kun historia osoittaa että meitä on todistettavasti yritetty kusettaa pahasti aikaisemminkin saman tahon toimesta, samankaltaisilla sopimuksilla ja samanlaisella retoriikalla, miksi nyt ei olisi ihan oikein olettaa samaa?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kerropa vielä Jyrki, minkä tahon toimesta meitä ei ole yritetty koskaan kusettaa. Ja oletko varma, että ei ole onnistuttu ?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #43

Nii-in, siksipä näihin ei pidäkkään suhtautua naiivin hyväksyvästi vaan vahvasti epäilevästi ja vastustavasti niin kauon kunnes kaikki kortit ovat pöydällä ja analysoitavissa niin ammattilaisten kuin tavallistenkin tallaajien toimesta.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #44

Nyt olen Jyrkin kanssa samoilla linjoilla. Sitä yritinkin tuossa aikaisemmin sanoa, että katsotaan ensin se sopimuksen sisältö eikä tuomita sitä etukäteen.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #46

Tuomitaan vaan tiukasti ihan mikä tahansa sopimus mitä ei uskalleta neuvotella avoimin ovin.

Sitten kun on neuvoteltu, on todennäköisesti jo liian myöhäistä herättää kansaa nostamaan äläkkää asiasta.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #47

Eikös sitä nyt juuri neuvotella avoimin ovin, siellä on ruotsalaiset asialla :)

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Herrajumala mikä "vuodatus" tosta on pakko saada palkkaa. Lyhyestä virsi kaunis, mitä sitten, kun USA:sta kaivosyhtiö y vetää suomen valtion oikeuteen investointisuojaan vedoten ja alun perin ei ollut tarkoituskaan löytää mitään kaivoksesta, tarkoitus oli vain saada "juttu" kasaan, mitä sitte?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Aki, eikös tuo nytkin ole mahdollista. Kysymys on lähinnä siitä, missä oikeuslaitoksessa riitaa selvitetään.

Tuo TTIP:n investointisuoja neuvotellaan vasta ensi vuoden puolella, joten ei sen takia kannata vielä heittää kirvestä kaivoon. Kyllä EU:n neuvottelijat (pääneuvottelija ruotsalainen) ihan satavarmasti tietävät, mikä siinä asiassa on EU-maiden edun mukaista. Minusta on turhaa energian haaskausta arvioida tuota investointisuojaa ennen kuin neuvottelutulos on tiedossa.

Suomi, jonka talous on hyvin riippuvainen viennistä ja tuonnista, hyötyisi tuosta kaupan esteiden poistamisesta varmaan enemmän kuin moni muu euroopan maa.

Jyrki Paldán

"2. Parannettu yhteistyö ja sääntelyn koherenssi sekä vähäisempi byrokratia"

Eli käytännössä paikallisen päätösvallan karsiminen?

"Toisessa kohdassa on huomioitava, että sekä Yhdysvalloilla ja Euroopan Unionilla on samankaltaiset tavoitteet lainsäädännön osalta: suojata ihmisiä terveysriskeiltä, varmistaa työturvallisuus, suojella ympäristöä ja taata vakaa taloudellinen ympäristö yrityksille toimia."

Onko jollakulla olemassa muita tavoitteita jos heiltä itseltään kysytään? Tuo lause ei sisällä yhtään informaatiota. Toisekseen Yhdysvalloissa niin työturvallisuus- kuin ympäristönsuojelulainsäädäntökin ovat huomattavasti Euroopan Unionia heikompaa. Onko tarkoitus tuoda Eurooppaan huonompi lainsäädäntö vai viedä Yhdysvaltoihin parempi? Jos tavoite olisi jälkimmäinen, Yhdysvallat olisi jo irtisanoutunut sopimuksesta.

"Vastoin villeimpiä väitteitä esimerkiksi hormonikasvatettu nauta, joka on kielletty EU:ssa, olisi kielletty sopimuksen jälkeenkin."

Eli nyt ei luodakaan mitään koherenssia standardia vaan pidetään sittenkin ne omat sääntelyt ennallaan?

"Tarkoituksena tietysti suojella saksalaisia sijoittajia, mutta kuten tapaus Vattenfall vs. Saksa osoittaa, se toimii myös toiseen suuntaan ja osittain selittää tämän poliittisen vastustamisen (etenkin Saksan vihreät)."

Ja ihan aiheesta, tapaus selkeästi osoittaa miten kansallinen demokraattinen päätösvalta voidaan kyseenalaistaa yritysten toimesta. Ihan sama millä tavalla tuo naamioidaan "ennustettavuudeksi", "epäselvyydeksi" tai "läpinäkyvyydeksi" se on sitä itseään, demokratian purkamista ja vallan keskittämistä kauemmas. Demokratian vastustaminen ei ole vähään aikaan ollut muodissa, joten kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä että siitä älähdetään.

"Monissa vastustavissa mielipiteissä on havaittavissa protektionistista vapaankaupan pelkoa, ..."

Luuletko että tällainen valheellinen retoriikkakikkailu oikeasti uppoaa vielä johonkin?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Älä nyt, protektionismi on Euroopassa mahtava voima. Syystäkin pelätään, että kuluttajat ostavat amerikkalaista. Siellä ei valtio tue yrityksiä samassa laajuudessa kuin täällä, mikä tekee sikäläisistä yrityksistä ketterämpiä ja tehokkaampia. Töidensä puolesta pelkäävät virkamiehet ja tuetut kotimarkkinayritykset ovat yhdessä mahtava lobby, joka hallitsee julkisuutta täällä Suomessakin sen yhden aktivistiprofessorin johdolla.

Ei pidä unohtaa, että hyvinvointimme perustuu vapaaseen kauppaan. Pykälien rustaaminen voi olla kivaa, mutta ei se ketään elätä,

Jyrki Paldán

Keksit omasta päästäsi mitä "vastapuoli" on mieltä, kehittelet tuon itse keksimäsi syyn ympärille teorian siitä miksi ja sitten kumoat tuon oman ajatusketjusi. Noh, tuolla strategialla ainakin on väittelyissä usein omasta mielestään oikeassa.

Ja jos vapaakauppa on niin pyhä ja itseisarvollinen että sen eteen voidaan uhrata kaikki, miten tuohon ajatukseen sopii nuo viimeaikaiset Venäjä-sanktiot?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #50

Venäjän markkina-alueena on suomalaisille elintärkeä. Siksi on syytä toivoa, että Putinin hallinto tulee vähitellen järkiinsä.

Toimituksen poiminnat